Veneen lasku vesille päivä

Lauantaina 10.5 se sitten koitti.  Aamu alkoi seitsemän maissa herätyskellon pirinään. Murua rinnan alle, evästä reppuun ja auton pakkausta, tunnin päästä herätyksestä olimme jo satamassa. Varjakan satamassa kävi kuhina, nosturiauto oli tullut hyvissä ajoin ja ensimmäisiä veneitä laskettiin veteen. Eli olimme himpunverran myöhässä. Petriina oli viety satamaan valmiiksi odottamaan perjantaina. Pikaisesti oman veneen kimppuun, kuljetus liinojen purku, laskussa tarvittavien köysien laitto kannelle sekä perämoottori paikoilleen. Juuri kun olimme saaneet veneen nosto kuntoon tulikin jo kutsu vetää se nosturin viereen. Köydet kannelta alas ja menoksi, kohta jo kelluttiin vedessä. Siirrossa omaan pilttuuseen, päätti perämoottori sammua kesken kaiken. Yhdellä melalla meloen pääsimme viereisen laiturin päähän. Toisesta melasta olisi ollut hyötyä mutta, kun se aamun tohinoissa unohtui kotiin. Onneksi moottori käynnistyi heti uudestaan ryyppyä antamalla ja pääsimme siirtymään konevoimalla omaan laituriin.  Keli oli koko aamupäivän kylmä, harmaa ja sateinen. Satamassa oli lämmikkeeksi tarjolla kuumia makkaroita ja maukkaat lettukahvit.

Kevät huoltoa

Pressu lähti pari viikoa sitten Petrinan päältä pois. Sen jälkeen ollaan sitä puunattu sisältä ja ulkoa. Kölin pinnassa oli muutama halkeama kitissä. Ruostetta ei ollut joten halkeamat hiottiin, kitattiin epoksikitillä ja maalattiin pirimerit, sekä taruntamaali ja pintäväri. Pohjan maalipinta oli hyvässä kunnossa joten sitä ei maalattu kokonaan, vain ohumipiin kohtiiin lisättin pintaväriä. Varsinaista myrkkymaalia ei Petrinassa ole lainkaan vaan liituuntuva hempel racing light. Ainakin tällä aluella toistaiseksi toimiva vaihtoehto.

Ilmanvaihtoventtiilit vaihdettiin uusiin lähtökauluksilla oleviin, jotta saatiin vedettyä salonkiin ohjeiden mukainen erillinen tuloilmaputki. Aiemmin tuloilma tuli tavaratilan läpi jolloin tavaratilassa oleva bensa-astia antoi  ajoittan oman aromikkaan säväyksen sisäilmaan.

Salongin kaksiosaisenluukun reunalistat irtoilivat usein viimekesän aikana ja niitä korjaitiin vaihtelevalla menestyksellä. Paikalliselta muovikauppiaalta löytyi pala 8mm savuakryylia. Polykarbonaatti olisi varmaan ollut parempi, mutta sitä ei ollut savunvärisenä varastossa. Akryylista sahasimme uuden luukun. Sahaus onnistui yllättävän hyvin kuviosahalla ja akryyliterällä. Reunat saatiin siistittyä kuumailmapuhaltimella. Aika nayttää kuinka kauan akryyli kestää.